Lait ja säädökset, jotka vaikuttavat palokuntanuorisotoimintaan

Wikis > Lait ja säädökset, jotka vaikuttavat palokuntanuorisotoimintaan

Lait ja säädökset, jotka vaikuttavat palokuntanuorisotoimintaan

Tässä luvussa käsitellään niitä erilaisia lakeja ja säädöksiä, joista nuoriso-osaston johtajan on tärkeää olla tietoinen. Tutuksi tulevat pelastuslaki, nuorisolaki, laki nuorista työntekijöistä, yhdistyslainsäädäntö, vakuutukset ja vastuuasiat sekä jokamiehenoikeudet.

IMG_3140

 

Pelastuslaki

Nykyinen pelastustoimea säätelevä laki tuli voimaan vuoden 2011 heinäkuussa. Pelastuslaki ei ota suoraan kantaa nuoriso-osaston toimintaan, mutta jokaisen palokuntatoiminnassa mukana olevan on hyvä olla tietoinen lain keskeisestä sisällöstä jo senkin vuoksi, että se sisältää jokaisen kansalaisen perusvelvollisuuksiin liittyvää tietoa.

Lain keskeinen sisältö:

  • Yleiset toiminta- ja huolellisuusvelvoitteet kansalaisille
  • Toiminnanharjoittajan ja rakennuksen haltijan velvollisuudet rakennuksen ja kiinteistön paloturvallisuuden ylläpitämisessä
  • Pelastustoimen organisaatio ja vastuut pelastustoimen tehtävistä
  • Pelastustoiminta ja eräät siihen liittyvät tehtävät
  • Yhteistoiminta pelastustoimen tehtävissä
  • Pelastustoimen koulutus ja kelpoisuusvaatimukset
  • Nuohouspalvelut
  • Väestönsuojeluun varautuminen ja väestönsuojelukoulutus
  • Väestönsuojat
  • Pelastustoimen valvontatehtävät
  • Salassapitovelvollisuus, tiedonsaantioikeus ja henkilörekisterit
  • Pelastustoimen rahoitus, maksut, palkkiot ja korvaukset

 

Nuorisolaki

Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisen lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Opetusministeriöllä on vastuu nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä. Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Kehittämisohjelma sisältää valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja suuntaviivat läänien ja kuntien nuorisopoliittiselle ohjelmatyölle.Nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelimenä on valtion nuorisoasiain neuvottelukunta, jonka asettaa valtioneuvosto.

Neuvottelukunnan tehtävänä on:

  • antaa opetusministeriölle lausunto nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan otettavista asioista ja arvioida vuosittain nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumista;
  • tehdä esityksiä nuoria koskeviksi ohjelmiksi ja toimenpiteiksi;
  • tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan.

Lain mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset (esimerkiksi vapaapalokunnat) ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt.

Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta.

Kannattaa huomioida, että nuorisolain määritelmän mukaisesti nuorilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaita ja joihinkin nuorisotyön avustuksiin saatetaan kysyä koko yhdistyksen nuoria jäseniä – siis kaikkia alle 29-vuotiaita.

 

Laki nuorista työntekijöistä

Palokuntanuoriin liittyvät erityiskysymykset

Laki nuorista työntekijöistä liittyy palokuntanuorisotyöhön vain silloin, kun palokunnassa 16–18-vuotiaita nuoria ottaa osaa hälytysluonteisiin tehtäviin. Tällöin tulee esimerkiksi aina välttää kohteeseen siirtymistä hälytysajona.

Palokuntanuorten toimintaa laki ei koske sellaisenaan, koska kyse ei ole palkkatyöstä vaan harrastamisesta. On kuitenkin selvää, että kaikki laissa mainitut turvallisuusnäkökohdat ohjaavat osastonjohtajaa ja tuovat hänelle vastuun siitä, että harjoittelu voidaan toteuttaa turvallisesti. Osastonjohtajan tulee huomioida, kuinka tärkeää on opettaa turvalliset menetelmät esimerkiksi tikkailla kiivetessä.

Työaika, kielletyt ja vaaralliset työt

Alle 16-vuotiasta ei saa käyttää lainkaan hälytysluonteisissa tehtävissä ja alle 18-vuotiastakin vain tietyin rajoituksin, sillä alle 18-vuotiasta koskee erityinen työaikalainsäädäntö. Nuoren työaika ei saa ylittää yhdeksää tuntia vuorokaudessa, ja nuoren työaika on sijoitettava kello 6–22 välille.

Työt on jaettu kiellettyihin, vaarallisiin ja nuorille sopiviin töihin. Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä määrää, että kiellettyjä töitä ovat:

  1. työt, joissa esiintyy nuoren työntekijän ikään ja kokemukseen nähden liiallista rasitusta, huomattavaa vastuuta omasta tai toisten turvallisuudesta, huomattavaa taloudellista vastuuta tai erityisiä vaaroja, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai välttämään;
  2. yksintyöskentely silloin, kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara;
  3. psykiatristen potilaiden ja psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden hoito ja huolto;
  4. kuolleiden käsittely ja kuljetus;
  5. teurastus;
  6. sukellus;
  7. työ, jossa altistutaan haitallisesti myrkyllisille aineille tai syöpää, perinnöllisiä perimävaurioita tai sikiövaurioita aiheuttaville aineille tai aineille, jotka jollakin muulla tavalla voivat vaikuttaa ihmisen terveyteen pysyvästi;
  8. palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden ja erittäin helposti syttyvien nesteiden käsittely ilmeisen vaarallisissa olosuhteissa;
  9. sekä työ, jossa altistutaan haitalliselle säteilylle.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta antaa tarkemman listauksen vaarallisista töistä. Näitä töitä voi teettää 16 vuotta täyttäneellä nuorella, jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista, aineista tai työolosuhteista ole hänelle itselleen tai hänen työnsä takia muille erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa.

Työnantajan on tehtävä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle, ennen kuin nuori alkaa tehdä vaarallisena pidettävää työtä. Ilmoituksessa on oltava selvitys nuorella teetettävästä työstä sekä suojelutoimenpiteistä ja siitä, miten työntekijän opastus ja ohjaus on järjestetty.

Valvonta ja neuvonta

Työsuhdetta koskevien säännösten noudattamisen valvonta on pääosin työsuojeluviranomaisten tehtävä. Paikallistason työsuojelun valvontaa hoitavat yhdentoista työsuojelupiirin työsuojelutoimistojen tarkastajat. Työsuojeluviranomaisten tehtävänä on antaa ohjeita, neuvoja ja lausuntoja työsuojelusta annettujen säännösten ja määräysten soveltamisesta. Tarkempaa tietoa saat esimerkiksi sähköisestä oppaasta Nuoret ja työlainsäädäntö (Työministeriö, 2005) tai työsuojeluviranomaiselta.

 

Laki nuorten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseksi

Toukokuussa 2014 tuli voimaan laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä (148/2014). Laki koskee lasten parissa tehtävää vapaaehtoistyötä. Se antaa toiminnan järjestäjälle, kuten yhdistykselle, mahdollisuuden tietyin edellytyksin selvittää vapaaehtoisen rikostausta.

Lain tarkoituksena on turvata lapsen henkilökohtaista koskemattomuutta ja edistää lapsen ihmis- ja perusoikeuksien toteutumista, ja samanaikaisesti kunnioittaa vapaaehtoisen yksityisyyden suojaa sekä luoda oikeasuhteinen ja tarkoituksenmukainen menettely sekä järjestöjen että viranomaisten kannalta.

Muutamia huomioitavia kohtia lakia koskien:

  • Rikostaustaotteen hakeminen on mahdollisuus, ei velvoite.
  • Otetta hakee toiminnan järjestäjä, ei vapaaehtoinen itse; hakemisen organisointi toimeksiannon perusteella.
  • Toiminnanjärjestäjä voi saada vapaaehtoista koskevan rikosrekisteriotteen vain, jos vapaaehtoinen on antanut kirjallisen suostumuksensa otteen hakemiseen.
  • Toiminnan järjestäjän pitää lapsen edun nimissä arvioida, mitkä vapaaehtoistehtävät ovat sellaisia, joihin valittavan henkilön rikostausta on syytä selvittää. Kysymys on nimenomaan tietyntyyppisestä tehtävästä, ei siitä kuka henkilö tehtävää hoitaa. Kriteerejä arvioitaessa on pyrittävä objektiivisuuteen.
  • Toiminnan järjestäjällä tulee olla käytössään oman hallituksensa tai muun päätäntävallan omaavan toimielimensä hyväksymä ohje tai suunnitelma, jolla turvataan alaikäisten koskemattomuus.
  • Rikosrekisteriote voidaan pyytää vain niistä vapaaehtoisista, jotka ovat tulleet mukaan toimintaan 1.5.2014 tai tämän jälkeen tai joiden tehtävänkuva 1.5.2014 jälkeen muuttuu sellaiseksi, että otteen pyytäminen on lain mukaista.
  • Rikosrekisteriotteen vastaanottaa ja tarkistaa toiminnan järjestäjän puolesta sellainen henkilö, joka on päättämässä annetaanko vapaaehtoiselle kysymyksessä oleva tehtävä vai ei. Otteelta ilmeneviä tietoja ei saa ilmaista kenellekään muulle, ei toiminnan järjestäjän toiminnassa mukana olevalle eikä ulkopuoliselle. Henkilöllä on vaitiolovelvollisuus. 

 

Yhdistystoiminta ja yhdistyslainsäädäntö

Yhdistymisvapaus kuuluu Suomessa perustuslaissa turvattuihin perusoikeuksiin. Monia yhteisiä asioita hoidetaan vapaaehtoisesti yhdistyksissä: yhdistys koostuu joukosta ihmisiä, jotka haluavat tehdä tai saada jotakin aikaan yhdessä. Kenellä tahansa on oikeus pyrkiä jäseneksi yhdistykseen, olla kuulumatta yhdistykseen ja erota yhdistyksestä. Yhdistyksissä päätösvalta kuuluu sen jäsenille, ja tuota päätösvaltaa käytetään yhdistyksen kokouksissa.

Yhdistyksen on noudatettava omia sääntöjään ja yhdistyslakia, jossa on määritelty yhdistystoiminnan periaatteet. Aatteelliselle yhdistykselle on tyypillistä voittoa tavoittelematon toiminta, ja jos rahaa jääkin yli, se sijoitetaan takaisin toimintaan. Muuten yhdistys voi toimia niin kuin sen jäsenten enemmistö haluaa.

Palokunta, jonka osana nuoriso-osasto toimii, on yleensä joko yhdistys, rekisteröity yhdistys, tukiyhdistys, yritys tai laitos. Näistä palokuntayhteisömuodoista sekä yhdistystoiminnasta yleisestikin löytyy lisätietoa muun muassa Palokuntayhdistys toimii -oppaasta.

Yleisesti käytetty palokuntayhdistyksen hallintomuoto on yhdistyslain mukainen rekisteröity yhdistys. Rekisteröity yhdistys on niin sanotusti oikeuskelpoinen, itsenäinen juridinen henkilö, eli sen jäsenet eivät vastaa yhdistyksen velvoitteista henkilökohtaisesti, vaan niistä vastaa yhdistys yhteisönä. Rekisteröimätön yhdistys puolestaan ei ole oikeuskelpoinen, juridinen henkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistyksen toiminnasta ovat vastuussa sen yksittäiset jäsenet.

Yhdistyksen hallinto on päivittäisten yhdistysrutiinien hoitoa ja se pohjautuu yhdistyksen toimintaa säätelevään lainsäädäntöön, yhdistyksen sääntöihin ja mahdollisiin toimintaohjeisiin. Yhdistyshallinnosta vastaa yleensä palokuntayhdistyksen puheenjohtaja.

Yhdistyslainsäädäntö

Yhdistyslaki koskee kaikkia niitä yhdistyksiä, joita ei ole rajattu lain soveltamisalan ulkopuolelle. Ulkopuolella ovat esimerkiksi taloudelliset ja lainsäädäntötoimin järjestetyt (julkisoikeudelliset) yhdistykset.

Yhdistyksen perustaminen

Yhdistyksen perustamiseen tarvitaan kolme henkilöä, joiden tulee olla 15 vuotta täyttäneitä (perustajajäsenet). Yhdistys on hyvä ilmoittaa yhdistysrekisteriin, koska rekisteröimättömän yhdistyksen jäsenet vastaavat henkilökohtaisesti yhdistyksen vastuista. Rekisteröidyt yhdistykset ovat vastuussa sitoumuksistaan koko varallisuudellaan.

 Jäseneksi liittyminen

Jäseneksi liittymisessä pääsääntö on, ettei vanhemmilla ole oikeutta estää lastaan liittymästä esimerkiksi palokuntien nuoriso-osastoon, ellei tästä seuraa huomattavaa taloudellista rasitusta. Edunvalvojalla ja huoltajalla on oikeus saada yhdistykseltä sama informaatio kuin alaikäisellä jäsenellä.

Päätösvalta ja äänioikeus

Yhdistyslain mukaan päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille. He käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksissa. Päätösvaltaa käyttävät kokouksessa läsnä olevat. Yhdistyslaissa on mainittu, että äänioikeus on 15 vuotta täyttäneellä jäsenellä, ellei yhdistyksen säännöissä ole toisin määrätty.

Hallinto

Yhdistyslain mukaan yhdistyksessä tulee olla hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Näistä yhden on oltava puheenjohtaja, eikä hän saa olla vajaavaltainen. Hallituksen jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä.

Hallituksen jäsenyys on tehtävä, jota kenenkään ei tarvitse ottaa vastaan vastoin tahtoaan. Tällöin on kieltäydyttävä kohtuullisessa ajassa. Muutoin henkilön katsotaan suostuneen hallituksen jäsenyyteen. Hallituksen jäseneltä voidaan vaatia jonkinlaista aktiviteettia, joskaan häntä ei voida pakottaa osallistumaan hallituksen kokouksiin. Tehtävien laiminlyönti voi kuitenkin aiheuttaa vahingon korvausvastuun.

Verotus

Verolakien noudattamista valvovat valtiovarainministeriö sekä sen alaiset veroviranomaiset. Valvonta voi luonnollisesti kohdistua myös yhdistyksiin. Keskeisiä säännöksiä ovat säädökset yleishyödyllisen yhteisön verovelvollisuudesta. Palokunnat tai niiden nuoriso-osastot eivät tavallisesti ole verovelvollisia, pois lukien palokunnissa harvinaiset liiketulot.Yhdistysrekisteri-ilmoitukset Yhdistysten tulee tehdä yhdistysrekisteriin muutosilmoitus yhdistyksen sääntöjen, hallituksen puheenjohtajan sekä nimenkirjoittajan vaihtumisen yhteydessä. Sääntöjen muutos tulee voimaan vasta kun se merkitään rekisteriin.

 

Vakuutukset ja vastuuasiat

Vahingonkorvausoikeuden tavoitteena on järjestää vastuu vahingosta kohtaamaan sen aiheuttajaa ja turvata syyttömälle vahingon kärsijälle oikeus korvaukseen. Vahingon kärsinyt voi saada korvausta vain, jos siihen on olemassa peruste. Jos vahinko on aiheutunut jonkun muun virheellisestä menettelystä (tahallinen teko tai huolimattomuus), aiheuttaja voi joutua korvausvelvolliseksi.

Vahinkoihin voidaan varautua myös vakuutuksin. Vakuutuksella tarkoitetaan lain suomaa oikeutta vakuuttaa omaisuutta tai itsensä. Vakuutus voidaan ottaa myös sen varalle, että itse aiheuttaa vahinkoa. Vakuutuksen piiriin kuuluva vahinko korvataan vakuutussopimuksen ehtojen mukaan. Sopimuksessa on korvauksille asetettu enimmäismäärät, ja vastuuvakuutuskorvauksen edellytyksenä on, että vakuutuksen ottaja on vahingosta vastuussa.

Tuottamuksen ja tahallisuuden vaikutus korvausvastuuseen

Osastonjohtajan on hyvä muistaa, mitä aikaisemmin todettiin nuorten työsuojelusta ja siitä, miksi on tärkeää noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä työn turvallisesta suorittamisesta ja opettamisesta. Mikäli niitä ei noudateta, saattaa oikeus päätyä siihen, että vahingon aiheuttaminen on vähintään tuottamuksellista tai törkeissä tapauksissa jopa tahallista. Tällöin osastonjohtaja tai kouluttaja saattaa joutua rikosoikeudelliseen tai taloudelliseen vastuuseen. Vakuutusehtojen mukaan korvausta voidaan vähentää tai se voidaan evätä kokonaan, jos vakuutuksen ottaja tai sen edustaja on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Osastonjohtajan kannattaa tuoda myös nuorille esille se, että tahallisen teon korvausvastuuseuraamukset tulevat nuoren itsensä maksettaviksi jo erittäin nuorella iällä. Korvausta aletaan periä nuoren mennessä työhön, jolloin korvattava määrä on saattanut kasvaa moninkertaiseksi. Vahingonkorvausvelvollisuuden alkamisikä ei siis ole 15 vuotta kuten rikosoikeudellisen vastuun raja. Myös nuorten vanhemmat ja kouluttajat voivat joutua vastuuseen nuorten aiheuttamasta vahingosta, jos voidaan osoittaa, että he ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Erilaiset vakuutukset

Nuoriso-osastoilla tulisi olla ryhmätapaturmavakuutus. Se korvaa tapaturmaisesti aiheutuneet vahingot, kuten äkillisen ruumiinvamman, joka sattuu vakuutetun tahtomatta. Kannattaa myös miettiä, mitä muita vakuutuksia olisi hyvä olla. Esimerkiksi irtain omaisuus, kuten teltat ja kokoontumistilojen kalustot tulisi vakuuttaa ainakin palo- ja murtovakuutuksella, joka korvaa mahdollisen vahingon, vaikka kyse ei olisikaan osastojen omasta omaisuudesta. Myös nuorten kotivakuutukset voivat joissain tapauksissa korvata harrastuksissa ja vapaa-aikana aiheutuneita omaisuusvahinkoja, kuten kokoushuoneen lasin rikkoutumisen.

Kolmas vakuutusmuoto, jota osastojen on syytä harkita, on vastuuvakuutus. Se korvaa mahdolliset vahingot suhteessa kolmanteen osapuoleen esimerkiksi silloin, kun jonkun ulkopuolisen auto vaurioituu palokuntanuorten harjoituksissa. Vastuuvakuutus sisältää yleensä myös oikeusturvavakuutuksen niiltä osin, kun joudutaan määrittelemään, onko osasto korvausvelvollinen vai ei.

Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan oikeutta liikkua vapaasti luonnossa ja jossain määrin hyödyntää alueen luonnonvaroja. Jokamiehen käyttöä määräävät omistajan etujen huomioon ottaminen ja maastossa liikennöintiä ja paloturvallisuutta koskevat säädökset sekä roskaamiskielto.

Kun esimerkiksi suunnittelee leiriä, on sovittava maanomistajana kanssa, kuinka eri asiat hoidetaan: millä alueella saa liikkua ajoneuvoilla, kuka hoitaa alueelta roskat, missä voi pitää nuotiota, mistä saa ottaa polttopuut ja niin edelleen.

Jokamiehen oikeudet eivät ole pelkkiä oikeuksia, vaan niihin sisältyy myös joukko velvoitteita, jotka osastonjohtaja on velvollinen selvittämään osastolleen. Tarkkaa ja ajantasaista tietoa saat esimerkiksi www.ymparisto.fi-sivustolta.

 

Katso myös: