Luku

4. Varusteet

Tämän oppijakson tavoitteena on sisäistää pintapelastustoiminnassa tarvittavat henkilökohtaiset varusteet ja ryhmäkohtaiset välineet. Lisäksi työturvallisuuteen liittyvä merkinantovälineet on sisäistettävä, jotta pintapelastusta voidaan tehdä turvallisesti pintapelastajia vaarantamatta. 

Henkilökohtaiset varusteet

Pintapelastajan perusvarustukseen kuuluvat seuraavat käyttäjälleen sopivat ja työnantajan määrittämät varusteet:

  • alus- ja väliasu
  • kuivapuku (soveltuvilla heijastimilla)
  • räpylät
  • puukko
  • pelastusliivit
  • tarvittaessa silmikko ja snorkkeli
  • turvaköysi, joka toimii merkinantoköytenä
  • tarvittaessa jäänaskalit, valaisin, suojakypärä ja muu varustus.

On suositeltavaa, että pintapelastajalla on radioyhteys ryhmänsä johtajaan.

Pintapelastajan varustusPintapelastajan varustus2

 

Työnantajan velvollisuus on hankkia työntekijälle turvavarusteet. Työntekijän velvollisuus on käyttää näitä suojavarusteita. Henkilökohtaiset suojavarusteet pelastustoimessa ovat usein tarkoitettu henkilön suojaamiseen vaarallista työtehtävää suoritettaessa. Varusteiden määrä ja vaatimukset riippuvat työskentelyolosuhteista.

Varusteiden pukeminen

Videolla on esitetty varusteiden pukeminen ja varusteiden tarkastaminen. Tarkasta aina pukeutumisen jälkeen varusteet. Aloita tarkastaminen alhaalta ylös ja vasemmalta oikealle. Tällä muistisäännöllä ja muutamalla toistolla opit rutiinin tarkastamiseen ja varmistat suorituksen onnistumisen.

Paalusolmu pintapelastajan ympärille

Köyden kiinnittämisessä pintapelastajan ympärille on useita vaihtoehtoja. Köyden kiinnittämiseen voidaan käyttää erillistä valjasta tai vyötä. Vyö saattaa olla ommeltu myös pukuun kiinni, kuten pukeutumisen videolla käytettävässä puvussa on tehty. Yksi hyvä toimintapa on sitoa köysi suoraan pintapelastajan vyötärölle paalusolmulla. Kurssin jälkeen sinun tulee hallita paalusolmulla tehty kiinnitys.

Alus- ja väliasu

Asianmukaista väliasua käytettäessä alusasulla ei ole juurikaan merkitystä perustehtävällä. Alusasuun kannattaakin kiinnittää huomiota vasta useamman tunnin kestävällä tehtävällä tai harjoituksessa. Alusasun tarkoitus on siirtää kosteutta aktiivisesti pois iholta ja näin vähentää lämmönhukkaa ja epämiellyttävää kosteudentunnetta.

Väliasu pitää pelastajan lämpimänä kylmässäkin vedessä ja antaa nostetta. Oikeanlainen väliasu ei puristu veden paineesta kasaan vaan jättää suojaavan kerroksen kuivapuvun ja ihon väliin. Ylimääräinen ilma, joka vaikeuttaa uimista ja muuta toimintaa, voidaan poistaa puvun sisältä. Liian paksu väliasu aiheuttaa liian paljon nostetta ja vaikeuttaa esimerkiksi pinnan alle pääsemistä taitettaessa noutamaan potilasta pinnan alta. Ohuella väliasulla taittaminen on helpompaa, mutta jos joudutaan työskentelemään vedessä pitempään, on vaarana kylmettyminen, koska asukokonaisuus ei suojaa tarpeeksi kylmyydeltä.

Kuivapuku

Pintapelastuspuku Ursuk Heavy Light Kevlar BDS

Pintapelastuspuku Ursuk Heavy Light Kevlar BDS

Suomessa vesien lämpötilan ollessa melko alhainen suurimman osan vuotta on kuivapuvun käyttö pintapelastustehtävällä välttämätöntä. Kuivapuku suojaa pelastajaa kylmältä, soveltuu ympärivuotiseen käyttöön ja antaa hieman nostetta pelastajalle helpottaen pinnalla pysymistä.

Veneenkuljettajan puku Ursuk Sea Horse

Veneenkuljettajan puku Ursuk Sea Horse

Pintapelastamiseen soveltuvat parhaiten standardin SFS-EN 14225-2 mukaiset, sukeltamiseen tarkoitetut kuivapuvut. Veneenkuljettajan varusteisiin kuuluva pelastautumispuku soveltuu huonosti pintapelastukseen, koska sen varustus on väärä eikä se ole kokonaan vesitiivis.

Kelluntapukineet

Kelluntapukineet jaetaan pelastusliiveihin ja kelluttaviin liiveihin. Pelastusliivi kääntää tajuttoman potilaan aina selälleen ja varmistaa, ettei uhri kellu kasvot vedessä.

Pintapelastuksessa yleisesti käytössä oleva paukkuliivi on pelastusliivi, joka kääntää pelastajan selälleen laukaisun jälkeen. Uiminen on laukaisemisen jälkeen erittäin haastavaa. Jos puvun ja alusasun antama noste ei ole riittävä esimerkiksi koskessa suoritettavassa pelastamisessa, tulee pelastajan käyttää lisänosteena liiviä, joka mahdollistaa myös uimisen. Muita tilanteita, joissa pintapelastaja saattaa joutua laukaisemaan paukkuliivin on:

  • puvun rikkoutuminen
  • pelastettava vetää pelastajan veden alle
  • pintapelastajalla on uhka joutua jään reunan alle, jolloin liivin laukaisulla saadaan ylävartaloon lisää kelluvuutta

Liivejä hankittaessa kannattaa perehtyä vaadittavaan nosteeseen ja että liivi täyttää kyseisessä tehtävässä vaaditun EN-standardin.

Paukkuliivi on tarkoitettu pelastautumiseen ja kelluntaliivi lisäämään pelastajan nostetta.

Paukkuliivi on tarkoitettu pelastautumiseen ja kelluntaliivi lisäämään pelastajan nostetta.

Sammutusasun kanssa käytettävällä liivillä on suuremmat nostevaatimukset kuin pelastautumispuvun kanssa käytettävällä liivillä.

Täältä voit lukea eri liivityypeistä ja niiden käyttötarkoituksista.

Räpylät

Räpylät

Räpylät ovat pintapelastajan ehkäpä tärkein varuste puvun jälkeen toimittaessa vedessä. Räpylöitä on hyvin monen mallisia. Yleisesti ehkä käytetyin malli pelastustoimessa lienee avokantainen lyhyt räpylämalli. Kantaremmi kannattaa vaihtaa pelastuskäytössä kantajouseen, jolloin riski kantaremmin katkeamisesta on lähes olematon. Kantaremmin katkeaminen tehtävällä on ikävä yllätys.

Silmikko

Silmikko

Silmikon käyttö on tärkeää, jos joudutaan etsimään pelastettavaa pinnan alta, kun työskennellään kovassa aallokossa tai helikopterin alla. Silmikon käyttö on pintapelastajan ratkaistava aina tilannekohtaisesti. Silmikko huurtuu kylmässä vedessä, ellei huollon yhteydessä ole käytetty huurteenestoainetta.

Toinen mahdollisuus vähentää silmikon huurtumista on sylkäistä silmikon lasin sisäpinnalle, levittää sylky ja huuhdella silmikko kevyesti vedellä. Tähän toimenpiteeseen menee kuitenkin aikaa ja sekunnit voivat olla tärkeitä pelastettavan selviytymisen kannalta. Huurteenestoaineen käyttäminen on ammatillista ja tehokasta toimintaa, jota tulee suosia.

Hengitysputki / Snorkkeli

Snorkkeli

Kun paikantaminen on tehty rannalta käsin, voi pelastaja keskittyä hyvään uima-asentoon ja tehokkaaseen uintiin mahdollisimman nopeasti pelastettavan luokse. Snorkkelin käyttö uidessa helpottaa löytämään taloudellisemman ja nopeamman asennon uida koska naama saa olla koko ajan veden alla.

Snorkkeli helpottaa toimintaa aallokossa, aaltojen osuessa naamaan hengitystiet pysyvät avoinna. Snorkkeleihin on saatavissa aaltosuoja, joka estää vettä menemästä yläkautta hengitysputkeen. Etsinnässä snorkkelin käyttö on välttämätöntä, jottei katsetta tarvitse irrottaa välillä pohjasta hengittämisen ajaksi. Snorkkelin käyttö edellyttää harjoittelua.

Turvaköysi

Pintapelastuksessa käytettävän köyden tulee olla kelluva, ja sillä on oltava riittävä vetolujuus. Kirkas väri parantaa köyden erottuvuutta huonossa valaistuksessa. Markkinoilla on vesipelastukseen tarkoitettuja köysiä, joissa on heijastinnauha, jolloin ne erottuvat paremmin myös pimeässä.

Pintapelastusköysi

Pintapelastusköysi

Puukko

Pintapelastajan puukko

Pintapelastajan puukko

Pintapelastajalla tulee olla käytettävissä puukko. Puukolle paras paikka oikeakätiselle pelastajalle on vasemmassa käsivarressa. Tällöin puukko on irrotettavissa riittävän nopeasti, jos esimerkiksi vene uhkaa ajaa turvaköyteen. Pelastettava voi olla takertuneena siimaan tai verkkoon.

Puukko voi sijaita myös pintapelastajan sääressä, jos pintapelastuspuku ei mahdollista puukon kiinnityspaikkaa käsivarteen.

Myös pelastaja voi joutua tilanteeseen, jossa hän sotkeutuu naruihin tai köysiin. Puukossa tulee olla sekä tasainen terä että sahalaitaterä ydinköysien katkaisemiseksi.

Valaisin

Valaisinta tarvitaan pimeällä työskentelyyn, veden alta etsimiseen ja merkinantoon. Valaismen ollessa kiinnitettynä käsivarteen jää käsi vapaaksi työskentelyyn.Valaisin

Käsivarteen kiinnitetty valaisin valaisee myös kämmenselän ja parantaa käsimerkkien erottuvuutta rannalle. Valaisimen tulee olla riittävän tehokas etsintään ja vesitiivis. Valaisimen toiminta tulee varmistaa määräajoin.  valaisin kärivarressa

Jäänaskalit

Naskalit

Jäänaskalit ovat hyvä apuväline, kun toimitaan liukkaalla jäällä ja varsinkin jään reunalla pelastettavan kanssa.

Suojakypärä

Kypärä

Vesipelastamisessa käytettäville kypärille ei ole olemassa erillistä standardia. Kiipeilykypärät on tehty suojaamaan putoavilta esineiltä: ne ovat kevyitä, mutta eivät suojaa riittävästi sivuilta tulevilta iskuilta. Paras tarkoitukseen sopiva kypärä on koskimelontaan tarkoitettu kypärä. EN 1385 standardin kypärät on tarkoitettu kanootilla melomiseen ja virtaavan veden urheiluun. Kyseiset kypärät lienevät tällä hetkellä parhaiten vesipelastukseen soveltuvia kypäriä.

Radioliivi

Radioyhteys ei ole pakollinen pintapelastustehtävällä, mutta lisää turvallisuutta ja helpottaa toimintaa. Markkinoilla on muutamia liivejä, jotka on tarkoitettu puettavaksi kemikaali tai pintapelastuspuvun alle. Liivissä on kiinnityskohdat radiolle ja muille tarvittaville välineille.

IMG_2803

Radioliivi infrapuna lämmittimillä. Kurkkumikki ja korvanappi. Tero Uusi-Maahi, K-S Pela

Ryhmäkohtaiset varusteet

Ryhmäkohtaisiin varusteisiin kuuluu kaikki muu materiaali, joka on tehtävällä käytettävällä, paitsi henkilökohtaiset turvavarusteet. Seuraavassa kappaleessa on mainittuna muutamia esimerkkejä ryhmäkohtaisista välineistä ja niiden käytöstä.

Pelastuslautta

IMG_0638-001

Resca-pintapelastuslautta


pintapelastuslautta

Hansa-pintapelastuslautta


Esimerkki uimiseen tarkoitetusta pintapelastuslautasta.

 

Pelastuslautta soveltuu hyvin kulku- ja pelastusvälineeksi jääsohjoon ja alkutalven ja kevään heikoille jäille. Lautan veteen saamiseen menee yleensä enemmän aikaa, kuin että pelastaja lähtee uimaan potilaan luokse. Lautan käytössä avovedessä onkin enemmän hyötyä vasta pidemmillä uimamatkoilla, 100 metriä tai enemmän. Yleisimmin käytössä olevat lautat ovat ruotsalaisvalmisteista Hansa-lautta ja kotimainen Resca- monitoimilautta. Lisäksi markkinoilla on monenlaisia muita pinta pelastukseen tarkoitettuja lauttoja, jotka saattavat soveltua erityisesti uimiseen tai heikoista jäistä pelastamiseen.

Vene/ alus

Veneen tai aluksen käyttäminen on lähes välttämätöntä pidemmillä matkoilla, silloin kun kohde on kaukana rannasta. Veneen käyttö, vaatii aina, käyttökoulutuksen saanen ryhmän. Ryhmään kuuluu ainakin veneen kuljettaja, navigoija (ryhmän esimies), ja kaksi pintapelastajaa. Nopein tapa varmistaa veden varaan joutuneen pinnalla pysyminen ja stabiloida tilanne veneellä toimiessa on ajaa veneelle pelastettavan ohi ja pudottaa pintapelastaja(t), potilaan läheisyyteen.

Kun pinnalla pysyminen on varmistettu pintapelastajan toimesta voidaan suunnitellusti lähestyä pelastettavaa ja pintapelastajaa veneellä tuuli- ja virtausolosuhteet huomioiden. Veneen käyttäminen ja taktiikka ei sisälly tämän kurssin oppimäärään vaan tulee harjoitella omalla kalustolla omassa palokunnassa harjoituksissa.

Nostoverkko / Rankalauta

Nostoverkkoa voidaan käyttää uhrin nostamiseen, kun nostettava matka vedenpinnasta ylöspäin kasvaa, esimerkiksi laiturille tai niin kuin esittelyvideossa nähtiin veneen kannelle.Nostoverkko

Kylmettyneen potilaan raajojen liikuttelua tulee välttää ja käsittelyn tulee muutenkin olla tasaista ja rauhallista. Nostoverkon tilalla varovaisen käsittelyn apuna voidaan käyttää myös rankalautaa tai kauhapaaria.Ranakalauta