Luku

3. Työturvallisuus savusukelluksessa

 

 

 

 

Tämän luvun tavoitteena on, että

  • ymmärrät savusukelluksen vaaratekijät
  • erotat minkälaisia erilaisia riskejä savusukelluksessa on olemassa
  • osaat omalla toiminnallasi minimoida riskejä

Savusukelluksen riskit

Savusukellus on vain pieni osa palomiehen työstä, mutta se on työturvallisuuden kannalta merkittävä. Työturvallisuuslain 10 §:n mukaan työantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voi poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Savusukellusta tehdään onnettomuuden tapahduttua eikä työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvia haitta- ja vaaratekijöitä voida poistaa. (pelastussukellusohje)

Savusukeltajan työympäristö on vaarallinen. Huono näkyväisyys, kuumuus, myrkyllinen savu ja palamis- ja räjähdysvaara haittaavat työskentelyä. Savusukeltajan fyysinen ja psyykkinen toimintakyky on koko työn perusta. Fyysisen toimintakyvyn pettäminen aiheuttaa usein myös psyykkisen toimintakyvyn pettämisen.

Savusukellustoimintaan liittyvät riskit voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin riskeihin. Sisäiset riskit aiheutuvat savusukeltajan ja organisaation omasta toiminnasta. Ulkoisilla riskeillä tarkoitetaan onnettomuuskohteesta ja ympäristöstä aiheutuvia riskejä.

Sisäiset riskit

Organisaation omasta toiminnasta aiheutuvat riskit

Asenteella on suuri merkitys riskien minimoimiseen. Kun riskit tunnistetaan ja niiden välttämiseen tehdään voitava, työturvallisuus paranee. Savusukellustoiminnan riskienhallinta lähtee organisaation johdon tasolta. On luotava hyvät puitteet turvalliselle savusukellukselle. Savusukellukseen tarvittavien varusteiden tulee olla kunnossa. Varusteiden tulee olla standardien mukaisia ja niiden huolto ja tarkastukset tulee olla ohjeistettuja. Lisävarusteet kuten lämpökamerat parantavat savusukeltajien turvallisuutta.

Henkilöstön koulutustausta, harjoitukset, terveystarkastukset ja toimintakunnon mittaukset tulee olla järjestetty ja kunnossa. Päivystysvahvuudet tulee olla suunniteltu siten, että savusukellus voidaan aloittaa turvallisesti vähintään neljällä (1+3) henkilöllä. Savusukellustilanteessa tulee aina olla järjestetty savusukellusvalvonta ja suojapari. Laiminlyönnit näissä asioissa, luovat savusukellukseen riskejä jo ennen itse savusukellustapahtumaa.

Savusukeltajan omasta toiminnasta aiheutuvat riskit

Riskien tiedostaminen auttaa niiden hallinnassa. Savusukeltajan on huolehdittava jatkuvasti omasta fyysisestä toimintakunnostaan. Savusukellustaitoa on ylläpidettävä vähintään kolmella harjoituksella vuosittain. Hälytyksissä tapahtuvia savusukelluksia ei lueta harjoituksiksi. Kaikista savusukelluksista on pidettävä päiväkirjaa. Päiväkirjaan merkitään päivämäärä, sukelluspaikka, sukelluksen laatu (harjoitus, hälytystehtävä) ja ilmankulutus.

Sairaana sekä sairaudesta toipuvana ei saa koskaan savusukeltaa. Esteestä savusukellukselle on ilmoitettava lähimmälle esimiehelle. Henkilökohtaiset suojavarusteet on pidettävä kunnossa ja niihin on pukeuduttava huolellisesti. Savusukellusvarusteiden tarkastukset tulee tehdä rutiininomaisesti joka työvuoron alussa. Ennen työvuoroa on vältettävä alkoholin käyttöä sekä valvomista.

Savusukelluksessa on vältettävä turhaa riskin ottoa ja aina on varmistettava turvallinen poistuminen kohteesta. Savusukelluksessa vaarana ovat putoaminen, liukastuminen, kiinni juuttuminen, kasvo-osan irtoaminen ja eksyminen sekä paniikki. Varsinkin käytettäessä pikakiinnitteistä kasvo-osaa tulee savusukelluksessa välttää kypärään ja kasvo-osaan kohdistuvia iskuja ja hankausta.

Vanha mietelause pitää edelleen paikkansa. ”Taitava savusukeltaja selviää sellaisestakin tilanteesta, johon viisas ei edes joudu.”

Savusukeltajan turvaohjeet

  • Ylläpidä savusukellustaitoasi ja fyysistä kuntoasi.
  • Älä sukella huonokuntoisena.
  • Pukeudu täydellisesti ja tarkasta parisi kanssa varusteet.
  • Ilmoittaudu ennen ja jälkeen sukelluksen.
  • Huomio vaarat!
  • Älä kilpaile!
  • Älä sukella yksin ja huolehdi paristasi.
  • Tarkkaile pullopainemittaria. Palaa takaisin viimeistään, kun varailma hälyttää!
  • Vältä paniikkia!
  • Varmista aina turvallinen perääntymisreitti.

Ulkoiset riskit

Ulkoisiin riskeihin on vaikeampi vaikuttaa kuin sisäisiin riskeihin. Ulkoisten riskien tiedostaminen ja huomioiminen parantavat kuitenkin työturvallisuutta.. Tulipalossa savusukeltajalle vaaraa aiheuttavat savu, pistoliekki, lämpösäteily, räjähdykset ja palon laajeneminen. Esimerkiksi savu sisältää noin 250 erilaista myrkyllistä ainetta. Näistä vaarallisimpia ovat häkä, syaanivety, akroleiini, haihtuvat hiilivedyt, arseeni sekä typen ja rikin oksidit. Ko. myrkylliset aineet aiheuttavat nopeasti hengitysvaikeuden, tajunnan tason alentumista ja lopulta kuoleman.

Rakennuksessa vaaraa aiheuttavat rakenteiden palokesto (runko- ja kattorakenteet), jännitteelliset sähkölaitteet, portaat ja kuilut. Kaasupullot erityisesti nestekaasu ja asetyleeni muodostavat erittäin suuren riskin savusukellukselle. Teollisuudessa erilaiset kemikaalit, palavat nesteet, tasot, varastohyllyt, koneet ja laitteet aiheuttavat vaaraa. Rakennusten riskipaikkoja voidaan huomioida ja vähentää ennaltaehkäisyn; palotarkastusten ja neuvonnan avulla. Esim. ajan tasalla olevat opastekyltit kaasupulloista varoittavat savusukeltajia uhkaavasta vaarasta.

Alueen riskikohteisiin ennakkoon tutustuminen ja kohdesuunnitelmat (kohdekortit) auttavat savusukeltajia varomaan vaaranpaikkoja. Hyvät ja ajan tasalla olevat kohdesuunnitelmat ovat itse asiassa ulkoisten riskien hallintaa. Myös pelastettavat voivat muodostaa riskin savusukeltajalle. Pelastettava voi esimerkiksi yrittää ottaa savusukeltajan kasvo-osan itselleen. Eläimiin on aina suhtauduttava varauksella. Eläinten arvaamaton käyttäytyminen voi olla vaaraksi savusukeltajille.

Kurssikeskustelu