Luku

2. Pintapelastuksen perusteet

Vesipelastaminen voidaan jakaa pintapelastukseen ja vesisukellukseen.  Pintapelastuksella tarkoitetaan veden pinnalta tai välittömästi pinnan alta ilman vesisukelluslaitetta tehtävää ihmisen, eläimen tai omaisuuden pelastamista ja vahingon torjuntaa. Vesisukelluksella tarkoitetaan tehtäviä, jotka edellyttävät vesisukelluslaitetta ja -varustusta ihmisen sekä omaisuuden pelastamiseksi ja ympäristövahinkojen torjumiseksi. Vesisukellusta ovat myös virka-apusukellukset sekä vesisukellustaitojen ylläpitämiseksi tapahtuvat harjoitukset.

Pintapelastajalla tarkoitetaan pintapelastustehtäviin soveltuvaa henkilöä. Pintapelastukseen osallistuvan henkilön on täytettävä Pelastussukellusohjeen koulutukseen ja harjoitteluun liittyvät osat. Pintapelastajana voi toimia vain pelastajatutkinnon tai pintapelastuskurssin suorittanut henkilö.

Tämän jakson tavoitteena on luoda pohja tuleville harjoitteille ja helpottaa asioiden hahmottamista. Pääperiaatteet toimivat kaikessa pelastustoimintaan liittyvässä hälytystoiminnassa ja omatoiminen pelastautuminen sekä pelastuslaitoksen toimesta tehty pelastaminen voidaan myös laajentaa koskemaan koko työkenttää.

Pääperiaatteet

1. Pidä toiminta yksinkertaisena
Suoritus saattaa epäonnistua tai avunsaanti viivästyä, jos yritetään toteuttaa monimutkaisia taktiikoita tai tekniikoita. Kaikkien ryhmän jäsenten on tiedettävä mitä ollaan tekemässä ja mikä on päätavoite ja mitä keinoja käyttämällä sinne pyritään ryhmänä.

2. Ennakoi
Pyri olemaan aina suunnittelussa askeleen edellä vallitsevaa tilannetta. Mieti mitä seuraavaksi voi tapahtua ja miten voit varautua tilanteen muuttumiseen. Ennakointi edellyttää kokemusta ja näkemystä pintapelastuksesta ja pelastustoiminnasta yleensä. Kokemus tuo varmuutta.

Pelastaminen

Pelastukset

Pelastustoiminta voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen, kun varsinaisia pelastustoimia tarvitaan kohteessa. Perinteisessä pelastamisessa avun voi tarjota kuka tahansa. Riittävällä avustuksella pelastettava voi pelastautua tilanteesta itse, heittoliinan käyttö jäihin pudonneelle on hyvä esimerkki tästä: heittämällä köyden avuntarvitsijalle, pelastaja mahdollistaa omatoimisen pelastautumisen. Ilman köyden heittämistä uhri ei pystyisi pelastautumaan.

Todellisessa pelastamisessa pelastaja menee pelastettavan luokse ja varmistaa omalla toiminnallaan pelastettavan turvallisuuden ja pelastamisen. Tällaisessa toiminnassa vaarannetaan usein myös pelastajan turvallisuus, tällöin pelastaminen vaatii koulutusta ja varusteita.

Pelastuslaitos hälytettiin pintapelastustehtäviin vuonna 2014 valtakunnassa yhteensä 479 kertaa, joista pintapelastuksen menetelmiä tarvittiin 323 tehtävässä eli hieman yli puolessa tehtävistä tarvittiin varusteita ja koulutusta. Tilaston ulkopuolelle jäävät ne omatoimiset pelastautumiset, joista ei hätäilmoitusta ole tehty. Niiden osuutta voimme vain arvailla.

Pintapelastustehtävien jakautuminen vuonna 2014.

Pintapelastustehtävien jakautuminen vuonna 2014.

Tilastoja

Tilastollisesti suurin todennäköisyys vesipelastus tehtävälle on suurin heinäkuussa lauantaina kello 11. Vuonna 2014 vesipelastustehtäviä, joissa suoritettiin palokunnan toimia, oli valtakunnassa 323 kappaletta (Pronto 3.9.2015). Eniten tehtäviä on silloin kun ihmisiä on eniten vesistöjen läheisyydessä. Heinäkuun lauantai-iltapäivät korostuvat tilastoissa selvästi ajankohdaksi, jolloin tehtäviä on eniten.

Erilaiset tapaturmat uimiseen, veneilyyn ja putoamisonnettomuuksiin liittyen ovat suurin syy hukkumisonnettomuuksiin. Jäihin pudonneet ja muut onnettomuudet ovat vain murto-osa vesistöön vuosittain menehtyneistä.

Tilasto kuukausittain

Vesipelastustehtävien jakutuminen kuukausittain ( Pronto 2014)

Viikonpäivät Juhan pohja

Vesipelastustehtävien jakautuminen viikonpäiville (Pronto 2014)

Pintapelastaminen on arvokasta työtä, jonka ansiosta pelastetaan vuosittain useita henkilöitä. Ilman tarkkoja tilastojakin, kokenut pelastustyötä tehnyt henkilö voi kertoa pelastettavista, joita on vuosien mittaan pelastanut vedestä tai heikoilta jäiltä. Todennäköisesti vesistä pelastettuja ihmisiä ja eläimiä kertyy uran aikana enemmän, kuin palavasta talosta sylissä kannettuja pelastettuja. Uutisointi ja median kiinnostus suuntautuu edelleen tulipaloihin, korkealla työskentely on haastavaa harjoitella, mutta todennäköisyys että pelastat jonkun ihmisen hengen urasi aikana, on suurin pintapelastuksessa.

Pintapelastusvalmius

Pelastuslaitoksen valmius tehdä vesipelastusta eri kunnissa ja kaupungeissa määritellään palvelutasopäätöksessä. Pyrkimyksenä on, että kaikissa hälytystoimintaan osallistuvissa pelastusyksiköissä on pintapelastusvalmius. Pintapelastusvalmiudella tarkoitetaan esimiehen, kuljettajan ja työparin muodostamaa minimissään 1+3-vahvuista pelastusyksikköä.

Pelastusyksikkö pintapelastusvalmiudella

Vesisukellusvalmius

Jos pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä on määritelty, että pelastuslaitos tuottaa välitöntä sukellus valmiutta, tarkoittaa tämä välittömässä lähtövalmiudessa olevaa pelastusyksikköä, joka koostuu esimiehestä, kahdesta I-tason vesisukeltajasta ja sukellusavustajasta. Pelastusyksikkö voidaan koota tilannepaikalle useammasta toimipisteestä.

Pelastusyksikkö sukellusvalmiudella.

Pelastusyksikkö sukellusvalmiudella.