Luku

2. Työturvallisuus

Henkilökohtaiset suojavälineet

Liikennepelastajan varusteet

Tieliikennepelastajan suojavarusteet

Pelastajan oma suojautuminen ja onnettomuudessa osallisen suojaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Oma työturvallisuus voidaan varmistaa oikeilla työskentelytavoilla sekä suojavarusteilla. Pakollisiin suojavarusteisiin kuuluu varoitusvaatetus, johon vaade tulee tieliikennelaista (TieliikenneL 1981/267). Liikenteenohjaajan on käytettävä CE-merkittyä, standardin SFS-EN 471 tai SFS-EN ISO 20471 mukaista näkyvää varoitusvaatetusta, jonka suojausluokka on 3. Huomioida tulee myös vaatimus pitkälahkeisista heijastimin varustetuista housuista pimeällä, sateella tai sumuisella säällä. Vain satunnaisessa liikenteen käsiohjauksessa voi liikenteenohjaajalla olla 2-luokan varoitusvaatetus.

Liikenneviraston ohjeissa (2/2015) huomiovaatetuksen lisäksi edellytetään liikenteenohjaajalle suojakypärää, turvajalkineita, pysäytysmerkkiä (ajoneuvolla ajo kielletty), viestintävälinettä (radiopuhelin, VIRVE tms.) sekä vaaleita käsineitä (selkeyttää hämärässä ohjausmerkkejä).

Suojalasien käyttö ehkäisee silmävammoja, joita ajoneuvon irrotustoiminnassa mahdollisesti irtokappaleiden muodossa tapahtuu. Huomattavaa on, että omat silmälasit eivät korvaa pelastustoiminnassa suojalaseja. Niiden iskunkestävyys ei ole läheskään yhtä suuri kuin testatuissa suojalaseissa. Viiltosuojahanskat suojaavat haavoilta ja nirhaumilta, mutta silti ne ovat taipuisat ja joustavat tarkkaankin työskentelyyn.

Hengityssuojaimen käyttö pelastustoiminnassa on pakollista sahattaessa ajoneuvon lasipintoja tai komposiittirakenteita. Materiaaleja sahattaessa muodostuu pölyä, joka aiheuttaa sisäänhengittäessä terveysriskin keuhkoihin. Liikenneonnettumuuspaikalla työturvallisuusvälineinä toimivat:

  • kypärä
  • suojalasit
  • viiltosuojahanskat
  • paloasu
  • huomioliivi
  • hengityssuojain
  • turvajalkineet
  • kuulosuojaimet

Työturvallisuus pelastustyössä

Onnettomuuspaikalla työturvallisuus ja lisäonnettomuuksien ehkäisy ovat ensisijaiset toimenpiteet. Onnettomuuspaikan ohi kulkeva liikenne aiheuttaa suurimman riskin pelastajille ja lisäonnettomuuksien syntymiselle.

Pelastusyksikkö sijoitetaan näkyvälle paikalle ohjaamaan liikennettä ennen onnettomuuspaikkaa. Näin se varoittaa muuta liikennettä edessä olevasta vaarasta ja onnettomuusalueen muun liikenteen ajonopeudet tippuvat. Pelastusyksiköstä noustaan ulos aina siltä puolelta, jolla ei ole ohikulkuliikennettä.

Liikenteenohjaus tulee järjestää onnettomuuspaikalle heti sinne saavuttaessa. Liikkumiseen ja toimintaan onnettomuuspaikalla tulee kiinnittää erityistä huomiota koko toiminnan ajan. Jokaisen pelastajan pitää tehdä havaintoja ympäristön riskeistä ja onnettomuudessa osallisena olevista ajoneuvoista, sekä ymmärtää niiden vaikutukset työturvallisuuteen ja toiminnan painopisteisiin. Painopisteajattelun lähtökohta pelastustaktiikassa on se, että torjutaan suurin uhka ensin. Esimerkiksi ihmisen pelastaminen hätäsiirrolla tai palavan ajoneuvon sammuttaminen.

Onnettomuuspaikkaan liittyviä riskejä ovat:

auto katollaan

  • ajoneuvojen turvavarusteet
  • muut tiellä liikkujat
  • liukkaus
  • tien rakenne
  • näkyvyys
  • tulipalo
  • vaaralliset aineet
  • polttoainevuoto

Työvälineisiin liittyviä riskejä aiheuttavat

  • paineelliset letkut
  • lasinsirut
  • terävät metallireunat
  • lasipöly
  • Komposiittipöly
  • Työturvallisuuslaki ja18§ kerrattava

Työergonomia ja työkalujen käsittely

_MG_6945_1 pieni res

Ergonominen baby-ote

Pelastus- ja irrotustoiminnan tulee aina olla parityöskentelyä. Kun 1:n suorittaa leikkausta tai levittämistä, 2:n varmistaa letkun ja liitoksen sekä avustaa 1:stä tarvittaessa esim. oven irrotuksessa pitämällä ovesta kiinni. Jokainen pelastustyöntekijä on velvollinen puuttumaan havaitsemiinsa työturvallisuuden puutteisiin ja tarvittaessa keskeyttämään vaarallisen toiminnan.

Jos pelastajalla on puute henkilösuojaimissa, hänelle on ilmoitettava puutteellisesta varustuksesta ja se on korjattava. Laukeamattomista turvavarusteista pitää informoida kaikille työskentelyyn osallistuville pelastustyöntekijöille.

Toiminta onnettomuuspaikalla

  • huomioi onnettomuuspaikalla aina oma ja muiden työturvallisuus
  • oma toiminta turvataan pelastusyksiköllä
  • pelastusyksikkö tulee sijoittaa samalle puolelle tietä kuin onnettomuuskin. Lisäksi sen on hyvä olla hieman keskiviivan toisella puolella ohjaamassa muuta liikennettä sivuun onnettomuuspaikasta
  • pelastustoiminnan taktiikan kannalta pelastusyksikkö sijoitetaan kohteen viereen, näin vältytään pitkiltä selvitysmatkoilta. Ensihoito puolestaan sijoitetaan niin, että tehokas pelastustoiminta kohteen välittömässä läheisyydessä on mahdollista

Rekka nurin

Ajoneuvopalo

Ajoneuvon syttyessä palamaan on siirryttävä henkilösuojaimissa paineilmalaitteen käyttöön. Pelastusyksiköstä suoritetaan työjohtoselvitys ja sammutushyökkäys toteutetaan tuulen yläpuolelta kohti palavaa ajoneuvoa. Ajoneuvon sammuttamisessa on huomioitavaa, että renkaiden sammutus kestää jonkin verran kauemmin kuin muun ajoneuvon sammutus. Lisäksi renkaat saattavat vähän ajan kuluttua syttyä uudelleen palamaan. Ajoneuvopaloissa muodostuvat savukaasut ovat myrkyllisiä ja kaikkien pelastustoimintaan osallistuvien pitää suojautua niiltä asianmukaisella tavalla. Auton palaessa esimerkiksi eristeet, muoviyhdisteet ja kaapelit/sähkölaitteet tuottavat palaessaan myrkyllisiä yhdisteitä. Autopalon sammutuksessa on suojauduttava paineilmahengityslaitteella. Ks. asiaan liittyvä lehtiartikkeli.

Auto palaa

Polttoainevuoto

Ajoneuvon polttoainevuoto aiheuttaa aina syttymisvaaran. Se ehkäistään suorittamalla pelastusyksiköstä suojavaahdotus. Pelastustoiminnan työturvallisuuden kannalta suojavaahdotus tehdään ensisijaisesti ennen varsinaisen irrotustoiminnan aloittamista. Suojavaahdote tulee aina levittää reilusti yli polttoainevuodon alueen. Polttoainevuoto tukitaan esimerkiksi mäntysuovalla tai asetetaan vuodon alapuolelle keräysastia, näin jatkuvan vuodon aiheuttama syttymisvaara saadaan poistettua.