Luku

12. Varautuminen

Tämän oppijakson tavoitteena on, että:

  • tiedät, että yhteiskunta varautuu normaaliolojen lisäksi poikkeusoloihin
  • tiedät, että pelastuslaitoksen osana oman palokunnan rooli muuttuu poikkeusoloissa

Jokapäiväiset riskit ja uhat

Päivittäisessä toiminnassa esiintyy erilaisia riskejä esim. vaarallisten aineiden kuljetukset, teollisuus, ydinvoimalaonnettomuus.

Vaikka suomalainen yhteiskunta on varsin turvallinen, niin silti normaalioloissakin ilmenee silti häiriötilanteita, jotka voivat vaikuttaa vakavasti monien suomalaisten elämään. Esimerkkejä tällaisista tapahtumista ovat Nokian vesikriisi ja kouluampumistapaukset.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan on koottu varautumistyön perustaksi uhkamalleja. Ne ovat kuvauksia tilanteista, jotka voivat vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden ja sen elintärkeät toiminnot.

Uhkamalleja ovat:

  • voimahuollon vakavat häiriöt
  • tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt
  • kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt
  • yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt
  • elintarvikehuollon vakavat häiriöt
  • rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt
  • julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen
  • väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt
  • suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat
  • terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus
  • rajaturvallisuuden vakavat häiriöt
  • poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus sekä
  • sotilaallisen voiman käyttö.

Soveltamalla uhkamalleja omaan toimintaympäristöönsä viranomaiset, järjestöt ja yritykset voivat suunnitella varautumistaan. Esimerkiksi monessa kunnassa valmiussuunnitelma on laadittu Yhteiskunnan turvallisuusstrategian pohjalta.

Poikkeusolot

Pelastustoimi varautuu Geneven yleissopimusten mukaisesti toimintaan myös vihollisuuksien aikana (väestönsuojelu) ja muissa poikkeusoloissa. Toiminta poikkeusoloissa perustuu normaaliolojen pelastustoimeen valmiuteen, jota voidaan vahvistaa ja laajentaa etukäteen tehtyjen suunnitelmien ja järjestelyjen mukaisesti. Poikkeusolot ovat sellaisia tilanteita, joista päätetään valmiuslain nojalla annettavalla asetuksella, joka oikeuttaa valtioneuvoston päättämään asetuksen edellyttämistä toimenpiteistä ja erityisistä toimivaltuuksista. Poikkeusoloissa valmiuslaki antaa viranomaisille lisää toimivaltuuksia, joita niillä ei normaalioloissa ole.

Poikkeusoloja Valmiuslain (2011/1552) mukaan ovat :

  1. Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila;
  2. Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista;
  3. väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat;
  4. erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä
  5. vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Väestönsuojelu

Väestönsuojelulla tarkoitetaan ihmisten ja omaisuuden suojaamista ja pelastustoimintaa poikkeusoloissa sekä niihin varautumista. Poikkeusolojen varalta normaalioloissa tehtäviin valmisteluihin luetaan:

  • poikkeusoloja koskeva suunnittelu ja koulutus
  • väestönsuojien rakentaminen
  • varautuminen evakuointeihin, pelastustoimintaan, ensiapuun, väestön huoltoon sekä raivaus- ja puhdistustoimintaan.
  • johtamis-, valvonta-, hälytysjärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpito

Pelastusviranomaiset varautuvat toimimaan myös poikkeusoloissa. Keskeisiä tehtäviä ovat uhkien havaitseminen ja niistä varoittaminen, väestön suojaamismahdollisuuksien ylläpito sekä pelastustoiminnasta ja siinä tarvittavista lisäresursseita huolehtiminen siten, että toiminta poikkeusolojen onnettomuus- ja tuhotilanteissa on tehokasta. Sopimuspalokunnat muodostavat poikkeusoloissa ja väestönsuojelussa tarvittavan reservin.

Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat toimialaansa kuuluvista maasotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden ja sairaiden aseman parantamisesta, merisotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoutuneiden aseman parantamisesta, sotavankien kohtelusta sekä siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana tehdyissä Geneven sopimuksissa (SopS 8/1955), jäljempänä Geneven yleissopimukset, sekä kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta ja kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta tehdyissä Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjoissa (SopS 82/1980) määritellyistä väestönsuojelutehtävistä (PelastusL 2011).

Väestönsuojelutehtäviä kuuluu pelastusviranomaisten lisäksi myös useille muille viranomaisille. Sisäministeriö ja aluehallintovirasto voivat määrätä väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan Pelastusopiston järjestämään väestönsuojelukoulutukseen. Valtion ja kuntien viranomaiset ovat velvollisia hoitamaan virkaansa liittyvät väestönsuojelutehtävät ja niihin varautumisen sekä osallistumaan tehtäviin liittyvään koulutukseen.

Väestönsuojat rakennetaan lähinnä sodan varalle. Siksi suojaa ei vaadita pidettäväksi jatkuvasti käyttövalmiina. Väestönsuojaa voidaan käyttää vaikkapa kokoontumistilana, uimahallina, parkkihallina, metrotunnelina tai harrastustilana. Edellytyksenä on, että suoja voidaan tyhjentää ja laittaa käyttökuntoon 72 tunnissa.

Väestönsuojat rakennetaan suojaamaan ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kunnan on tarvittaessa rakennettava yleinen väestönsuoja suojelukohteessa asuvien  turvaksi. Maaseudulla ja omakotialueilla ei tavallisesti ole väestönsuojia ja pientaloissa suojatoimista vastaavat asukkaat itse. Tällöin on esimerkiksi säteilytilanteessa suojauduttava sisälle. Kerrostalon väestönsuoja voi olla oma tai usean talon yhteinen. Suojan oveen on kiinnitetty väestönsuojelun merkki. Yleisiä väestönsuojia, joista viranomaiset vastaavat, on yleensä vain suurimmissa kaupungeissa. Normaalioloissa suoja on yleensä harrastustilana, varastona tai jossain muussa käytössä.

Poikkeusoloissa valtakunnallisen johtamisen merkitys lisääntyy ja johtaminen keskittyy suojatiloihin sijoitettuihin johtokeskuksiin. Osana valtioneuvoston poikkeusolojen järjestelyjä perustettaisiin sisäasiainministeriön johtokeskus, jonka yhtenä keskeisenä tehtävänä on huolehtia valmiuden kohottamisesta ja ylläpidosta sekä valtakunnallisesta johtamisesta. Vastaavasti perustettaisiin suojatiloihin sijoitetut johtokeskukset pelastustoimen alueille.

Kurssikeskustelu