Kappale

9.2 Altistuminen haitallisille aineille

Kappaleiden edistyminen:

Kemikaalialtistumisen vähentäminen palokohteissa 2010

Juha Laitinen, Mauri Mäkelä & Panu Oksa Työterveyslaitos Tuula Hakkarainen, Kati Tillander & Tuomas Paloposki VTT

Altistuminen1

Klikkaa kuvaa nähdäksesi alkuperäisen raportin

Referointi savusukellustyötä ajatellen

Kemialliset epäpuhtaudet

  • Palavat materiaalit ja palo-olosuhteet vaikuttavat merkittävästi tulipalossa syntyviin kemiallisiin epäpuhtauksiin.
  • Esimerkiksi rakenteissa, seinä- ja lattiapinnoitteissa, sisusteissa sekä koneissa ja laitteissa yhä enemmän käytetyt erilaiset muovit aiheuttavat paljon päästöjä ilmaan.
  • Epätäydellisessä palamisessa syntyy enemmän epäpuhtauksia kuin täydellisessä palamisessa.
  • Epätäydellisen palamisen tunnetuin tuote on kaasumainen hiilimonoksidi, jota löytyy palopaikalta sitä todennäköisemmin, mitä vähemmän aikaa tulipalosta on kulunut.
  • Syaanivety on yksi kaasumaisista palossa syntyvistä epäpuhtauksista. Syaanivetyä muodostuu huoneistopaloissa korkeissa lämpötiloissa esimerkiksi vaahtomuovipatjojen palaessa.
  • Lähes kaikissa tulipaloissa syntyy myös höyrymäistä bentseeniä, jonka lähteenä voi olla esimerkiksi kodin elektroniikka.
  • Mikäli palaneessa kohteessa on vanerisia huonekaluja tai erilaisia hartsipinnoitteita, ilmassa esiintyy todennäköisesti myös höyrymäisiä aldehydejä kuten formaldehydia.
  • Hiukkasmaisista epäpuhtauksista tunnetuimmat ovat polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet, joita löytyy noesta kaikista tulipalokohteista. Mitä suurempi PAH-yhdiste on molekyylikooltaan, sitä suurempi osa siitä esiintyy hiukkasmaisessa muodossa.
  • Vanhoissa rakennuksissa esiintyy vielä rakenteita, joissa on käytetty asbestia. Kuitumaisena aineena asbesti leviää purettaessa helposti saneerattavaan vahinkokohteeseen.
  • PVC-kaapeleiden palaessa syntyy kloorivetykaasua. Se muodostaa sammutusveden kanssa ilmaan suolahappoa, joka laskeutuu nestemäisenä vahinkokohteen pinnoille.
  • Edellä mainittujen epäpuhtauksien lisäksi palossa voi syntyä typen ja rikin oksideja, erilaisia orgaanisia happoja, fosgeenia, polykloorattuja bifenyylejä eli PCB-yhdisteitä ja raskasmetalleja.

Altistumisreitit

Iho

Kemikaalin pysyvyyteen ihon pinnalla vaikuttavatAltistuminen2

  • kemikaalin liukoisuus, molekyylikoko, höyrynpaine ja
  • viskositeetti
  • pölyävyys
  • yhteisvaikutukset muiden kemikaalien kanssa.

Kemikaalin kykyyn läpäistä ihoa vaikuttavat

  • ihon paksuus ja terveys
  • rasvakerroksen toimivuus
  • hikoilu
  • ihon lämpötila.

Varsinaiseen ihoaltistumiseen vaikuttavat

  • työskentelytavat
  • altistumisaika ja altistumisala
  • suojautuminen
  • työympäristö
  • tuotannollinen toiminta

Ihoaltistumisessa kemikaali imeytyy ihon ylempiin osiin. Vaikka se poistetaankin ihon pinnalta työpäivän jälkeen, imeytyminen jatkuu edelleen kohti ihon syvempiä osia, ja lopulta kemikaali pääsee verenkiertoon. Ihoaltistuminen jatkuu siis vielä vapaa-ajallakin työpäivän päätyttyä. Tämä asettaa ihoaltistumisen arvioinnille omat haasteensa hengitystiealtistumiseen verrattuna.

Hengitystiet

Kemiallisen aineen kykyyn altistaa hengitysteitse vaikuttavat senAltistuminen3

  • fysikaalisista ominaisuuksista merkittävästi
  • höyrynpaine
  • veren ja ilman välinen jakaantumissuhde
  • pölyävyys.

Suurempi höyrynpaine mahdollistaa suuremman hengitystiealtistumisen. Kemikaalien päätymiseen elimistöön hengitysteitse vaikuttaa kemikaalin veren ja ilman välinen jakaantumissuhde. Jos veren ja ilman välinen jakaantumissuhde on korkea, kemikaali kulkeutuu helpommin keuhkoista verenkiertoon. Myös fyysinen ponnistelu kiihdyttää hengitystä ja lisää samalla altistumista.

Kemikaaleilla, joiden veren ja ilman välinen jakaantumissuhde on korkea, työn fyysinen kuormittavuus lisää altistumista enemmän kuin kemikaaleilla, joiden jakaantumissuhde on matala. Aineen pölyävyys on suoraan verrannollinen sen hiukkaskokoon. Mitä pienempi hiukkaskoko on, sitä syvemmälle keuhkoihin kemikaali voi mennä.

Ruuansulatuskanava

Altistumista ruuansulatuskanavan kautta lisäävät

  • huono hygienia
  • työskentely ilman aluskäsineitä
  • tupakointi.

Jos työssä on mahdollista altistua ihon kautta, on hyvin todennäköistä, että epäpuhtaudet kulkeutuvat käsien kautta suuhun. Myös osa hengitysilman mukana tulevista kiinteistä hiukkasista joutuu suuhun ja tulee lopulta niellyksi.

Kemikaalien haittavaikutukset terveyteen

  • Lyhytaikainen altistuminen aiheuttaa yleensä oireilua, joka ilmenee heti altistumisen jälkeen ja häviää nopeasti altistumisen loputtua.
  • Oireet ovat helposti yhdistettävissä aiheuttajaan, eivätkä ne jätä pysyviä muutoksia elimistöön.
  • Tällaisia vaikutuksia ovat esimerkiksi hengityselimistön, ihon tai silmien ärsytys, huimaus, päänsärky ja pahoinvointi.
  • Pitkäaikainen altistuminen aiheuttaa muutoksia, jotka etenevät huomaamattomasti vuosien saatossa, eikä niitä ole helppo yhdistää aiheuttajaansa.
  • Muutokset jättävät pysyvän haitan altistuneelle. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi ääreishermoston oireet, lähimuistin häiriöt, dementia ja persoonallisuuden muutokset.
  • Pitkäaikainen altistuminen saattaa aiheuttaa palautumattomia muutoksia myös luuytimeen, virtsarakkoon, munuaisiin, maksaan ja ihoon.

Esimerkkejä lyhytaikaisen altistumisen vaikutuksista

  • Hiilimonoksidi: Aiheuttaa karboksihemoglobiinin kertymistä elimistöön, mikä voi lopulta johtaa sydämen toimintahäiriöihin.
  • Syaanivety: Ärsyttää silmiä ja hengitysteitä. Lyhytaikainen altistuminen suurille syaanivetypitoisuuksille voi katkaista soluhengityksen.
  • Bentseeni: Vaikutukset samankaltaisia kuin syaanivedyllä. Suurille bentseenipitoisuuksille altistuminen aiheuttaa tajunnantason laskua ja tajuttomuutta.
  • Formaldehydi: Ärsyttää voimakkaasti silmiä ja hengitysteitä. Voi aiheuttaa nenänielun syöpää.
  • PAH-yhdisteet: Vaikutukset kohdistuvat hengityselimistöön ärsytyksenä ja ihoon tulehduksina, tummumisena sekä valoyliherkkyytenä.
  • Asbesti: Aiheuttaa ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä.

Esimerkkejä pitkäaikaisen altistumisen vaikutuksista

  • Hiilimonoksidi: Pysyvät vaikutukset verenkiertoelimiin ja keskushermostoon.
  • Syaanivety: Aivot ovat herkin kohde-elin syaanivedyn pitkäaikaisvaikutuksille. Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa muutoksia kilpirauhasen toiminnassa.
  • Bentseeni: Altistumisesta voi seurata pysyviä muutoksia luuytimessä ja immuunijärjestelmässä, mikä johtaa verisolujen vähenemiseen. Pitkäaikainen bentseenialtistuminen voi lopulta aiheuttaa leukemian.
  • Formaldehydi: Voi aiheuttaa syöpää.
  • PAH-yhdisteet: Voivat aiheuttaa muun muassa keuhko- ja ihosyöpää.
  • Asbesti: Toistuva tai pitkäaikainen altistuminen asbestikuiduille voi vahingoittaa keuhkoja, jolloin normaali keuhkokudos alkaa korvautua sidekudoksella. Asbestialtistumisen seurauksena myös vatsaontelon ja keuhkopussin syöpäriski kasvaa.

Kurssikeskustelu