Kappale

5.3 Paineilmahengityslaite ja pukeutuminen (S)

Kappaleiden edistyminen:

Paineilmahengityslaite

Tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää missä tilanteissa paineilmahengityslaitetta käytetään
  • tietää paineilmahengityslaitteen toimintaperiaatteet
  • tunnistaa paineilmahengityslaitteeseen liittyvät termit
  • osaa laskea paineilmahengityslaitteen ilman kulutuksen

Paineilmahengityslaitetta käytetään aina, kun ilma on hengitykseen sopimatonta. Esimerkiksi happipitoisuus ilmassa laskee alle 17 % tai hengitysilmassa on epäpuhtauksia (kaasuna tai hiukkasina), jotka sisältävät myrkyllisiä ainesosia (mm. savu, myrkylliset-, tukahduttavat-, syövyttävät-, tai syttyvät kaasut jne.).

PI laite puettuna

Paineilmahengityslaitteen rakenne
  1. selkälevyPI laite
  2. hihnastot
  3. paineenalentaja letkuineen
  4. painemittari
  5. akustinen varoitin
  6. kasvo-osa
  7. hengitysventtiili
  8. paineilmasäiliö

Paineilmahengityslaitteen toimintaperiaate:

  • hengityskaasuna on ilma paineilmapullossa (1-300 bar)
  • paineilmapullosta ilma virtaa paineenalentimen kautta letkustoon, josta hengitysventtiili annostelee ilman kasvo-osaan
    • paineenalentimen tehtävänä on alentaa säiliöstä tuleva ensiöpaine käyttäjälle turvalliseksi toisiopaineeksi hengitysventtiiliin
  • uloshengitys johdetaan uloshengistysventtiilien kautta käyttäjää ympäröivään tilaan

PI laite ensiö ja toisiop

PI rakennetta

  • hengitysventtiili annostelee käyttäjälle ilmaa → kasvo-osaan muodostuu turvapaine (ylipaine), joka suojaa käyttäjää ympäristön epäpuhtauksilta

Hengitysventtiili

Hengitysventtiilistä ilma virtaa ulkokasvo-osaan ja sieltä edelleen suuntaventtiilien kautta sisäkasvo-osaan

Kasvo-osaSisäkasvo-osasta ilma virtaa uloshengitysventtiilin kautta ympäröivään ilmaan

Uloshengitysventtiili

Painemittari näyttää jäljellä olevan hengitysilman paineen

  • Painemittarivaroitin on yleensä integroitu painemittariin

 

Paineilmasäiliöt

Paineilmasäiliöiden osalta on huomioitava, että säiliöt on tarkastettava määräajoin ja niiden käyttöhistoria on dokumentoitava, eli täytöt kirjattava. Paineilmasäiliöiden valmistusmateriaalina käytetään yleisesti terästä tai komposiittia (vrt. paino teräs).

PI säiliö

HUOMIOI, että paineilmasäiliöt ovat paineastioita, joita on käsiteltävä varoen (huomioi mm. kuljetus ja huoltokäsittely). Korkeapaineisen ilman hallitsematon purkautuminen voi aiheuttaa vammoja käyttäjälle tai muille laitteen lähellä oleville henkilöille. Huolehdi, että suljet säiliöventtiilin ja poista paineen järjestelmästä ennen säiliön irrotusta (paineilmahengityslaitteesta tai täyttöpisteestä).

Paineilmahengityslaitteen toiminta-aika

Toiminta-aikaan vaikuttavat mm. paineilmasäiliössä oleva kokonaisilmamäärä, työn kuormittavuus.

Paineilmalaitteessa olevan ilmamäärän laskeminen = säiliön tilavuus x säiliössä oleva paine

Esimerkki

Ilmamäärän laskeminen

Ilman kulutus

Kuinka paljon ilmaa sitten ihminen käyttää?Ilmankulutus

lepo n. 5–8 l/min

kävely n. 10–25 l/min

juoksu n. 30–50 l/min

lyhytaikainen ponnistus n. 100 l/min

Eri ilmalajit

Pelastussukellusohjeessa määritellään, että savu- tai kemikaalisukellukseen lähdettäessä on paineilmahengityslaitteessa tarpeellista olla paineilmaa vähintään 1500 litraa. Tämä on siis toimintailmaan vähimmäismääritys. Kuitenkin paineilmasäiliössä on tarkoituksenmukaisempaa pitää suurempaa ilmamäärää, jotta toiminta-aika on pidempi. Huomaa, että varoittimen varoittaessa (paine >50 bar) ei tarkoita, että silloin vasta poistuttaisiin savuisesta tilasta. Ilmamäärää onkin tarkkailtava säännöllisesti. Alla olevaan kuvaan kuvattu eri ilmalajit ja niiden määrät.

Ilmalajit

 

Pukeutuminen

Pukeutuminen 1

Työturvallisuuden kannalta on tärkeää, että savusukellusvarustus puetaan oikein ja huolellisesti. Kello ja korut on poistettava ennen pukeutumista. Palopuvun taskuissa ei tule säilyttää sytyttimiä niiden räjähdysvaaran vuoksi.

Ihoa vasten puetaan aluskerros

Lähinnä ihoa olevan vaatekerroksen tehtävänä on pitää savusukeltajan iho kuivana. Alusvaatteeksi sopii parhaiten ns. tekninen urheilualusasu, joka siirtää kosteuden mahdollisimman tehokkaasti pois iholta seuraaviin kerroksiin. Alusasu estää siten myös kuumaa ilmaa polttamasta ihoa.Pukeutuminen 2

Seuraavaksi puetaan välikerros

Välikerroksen tehtävänä on suojata kehoa lämmöltä sekä ottaa vastaan ensimmäisen kerroksen siirtämä kosteus ja välittää se edelleen kuorikerrokseen. Väliasulla säädellään vaatekokonaisuuden lämmöneristävyyttä tilanteen Pukeutuminen 3mukaan. Lisäkerrokset parantavat suojausta liekkejä ja säteilykuumuutta vastaan.

Jalkineissa tulee käyttää alussukan lisäksi villasukkaa tai syylinkiä riittävän lämpöeristyksen aikaansaamiseksi.

Välikerroksen päälle puetaan palopuku

Palopuvun pukeminen aloitetaan pukemalla ensin palopuvun alaosa ja kypärän alushuppu, jonka jälkeen puetaan palopuvun takki ja sen kiinteä alushuppu (kaikissa asuissa ei ole huppua).

Kypärän alushupun tehtävä on suojata päätä ja kaulaa. Hupun tulee ulottua riittävän alas kaulalle sekä istua tiukasti päähän. Kun kasvo-osa puetaan, ei paljasta ihoa saa jäädä näkyviin.

Pukeutuminen 4Pukeutuminen 5Pukeutuminen 6Pukeutuminen 7

Pukeutuminen 8

Tästä saat nähtäväksi Dräger PSS 5000 pukemisohjeen. Huomaa, että ohjeessa ei ole kuvattu alushupun ja kypärän pukemista, joka kuitenkin täytyy myös tehdä. PSS_5000_Pukemisohje (003)

Lataa tiedosto (PDF, 3.86MB)

Tunnista paineilmahengityslaitteen osat
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]

Kurssikeskustelu