Kappale

2.2 Palokuntalainen turvallisuusviestijänä (P)

Kappaleiden edistyminen:

22Tämän oppijakson tavoitteena on ymmärtää, että jokainen sopimuspalokuntalainen on turvallisuusviestijä palokunnan ulkopuolella kuten omassa siviilityössään työpaikalla sekä ystäviä ja sukulaisia tavatessa. Palokuntalaisen pitää havaita paloturvallisuuspuutteet liikkuessaan eri paikoissa ja puuttua epäkohtiin havaitessaan niitä. 

Turvallisuusviestintään liittyvät käsitteet

TURVALLISUUUSVIESTINTÄ
pitää sisällään mm. pelastusneuvontaa, valistusta, koulutusta, turvallisuuskasvatusta. Toisin sanoen, ne toimenpiteet, jotka tähtäävät turvallisuuskulttuurin paranemiseen. Viestintä on suomen kielen perussanakirjan mukaan viestimistä, tiedottamista, tiedon välitystä ja kommunikaatiota. Viestintä voi olla sanallista, sanatonta, kuvallista, painoviestintää, joukkoviestintää, sähköviestintää ja televiestintää. Viestintä kuvaa hyvin toiminnan kaksisuuntaisuutta ja monipuolisuutta.

TURVALLISUUSNEUVONTA
pelastustoimessa turvallisuusneuvonta tarkoittaa muun muassa puhelinneuvontaa (esim. päivystävä palotarkastaja tai internet-sivujen avulla annettu palaute) ja palotarkastuskäynnillä tapahtuvaa neuvontaa. Lisäksi jokainen palokuntalainen antaa yksityiselämässään turvallisuusneuvontaa jatkuvasti.
Turvallisuusneuvontaa on myös poistumisharjoitusten seuranta/valvonta, mikäli tilaisuudessa ei tapahdu pelastuslaitoksen antamaa koulutusta.
Pelastustoimen turvallisuusneuvonta on satunnaista, yksittäiselle ihmiselle suunnattua, lyhyt aikaista ja kohdentuu tiettyyn asiakaslähtöiseen tarpeeseen.

TURVALLISUUSKOULUTUS
pelastustoimen turvallisuuskoulutus sisältää tietylle kohderyhmälle annettavan turvallisuusaiheisen luennon, oppitunnin, opetustuokion tai harjoituksen.
Pelastustoimen turvallisuuskoulutus on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Turvallisuuskoulutusta ovat muun muassa kouluille annettavat turvallisuusluennot, turvallisuuskävelyt, alkusammutuskoulutus, poistumisharjoitus on koulutusta silloin, kun pelastuslaitos järjestää sen.

YLEISÖTILAISUUDET
pelastustoimessa yleisötilaisuuksilla tarkoitetaan muun muassa messuja ja erilaisia teemapäiviä, jossa yleisön kohtaaminen ei ole aina määrämuotoista ja ennakoitavaa.

KAMPANJA

  • lyhytkestoinen, luonteeltaan markkinahenkinen tapahtuma, jossa pyritään
    tarjoamaan mediaa hyväksi käyttäen tietoa tai toimintamalleja

A. Mitkä ovat kampanjan edut?
+ tavoitetaan monta ihmistä yhtä aikaa
+ saadaan näkyvyyttä pelastustoimelle mediassa
+ pystytään luomaan nopeasti, elämään ajassa
B. Mitkä ovat kampanjan haitat?
– aihe saattaa vanheta nopeasti
– ei kyetä kontrolloimaan, meneekö viesti perille
– viesti voi olla liian kaupallinen, ja siksi jäädä etäiseksi
– viesti voidaan ymmärtää väärin
– vuorovaikutuksen puute

TIEDOTTAMINEN

  • liittyy tiedon, ohjeen tai toimintatavan kertomiseen kansalaisille, yleisölle tai tarkemmin rajatulle joukolle yleensä tiedotusvälineitä eli mediaa apuna käyttäen
    Jotta turvallisuusviestintä voi toteutua ja sitä voidaan kehittää, toiminta on hyvä jakaa osatavoitteisiin. Osatavoitteet voivat liittyä vuoden kiertoon tai kansallisiin teemoihin.

PALVELUTASO JA TURVALLISUUSKULTTUURI

  • palvelutason yleisenä tavoitteena on turvallisuuskulttuurin paraneminen.
  • turvallisuuskulttuuri paranee, kun tapaturmat vähenevät ja kansalaisille kehittyy turvallisuusperustainen asenne, jolla säästetään myös omaisuutta ja ympäristöä.

Suomessa tyypilliset palokuolemat; tulipaloissa kuolee tyypillisesti keski-ikäinen alkoholia käyttävä, syrjäytynyt ja yksin elävä mieshenkilö.
Kansalliset tapaturmatilastot; suurin osa tapaturmista sattuu kotona ja vapaa-ajalla. Varsinkin ikääntyvän väestön liukastumis-, putoamis- ja kaatumistapaturmat työllistävät pelastustoimea.

Pelastustoimi laatii yleensä käytännöllisen vuosi- tai toimenpidesuunnitelman, jossa tulevat esille turvallisuusviestinnän vuosittaiset painopistealueet.
Myös sopimuspalokunnat laativat turvallisuusviestinnän vuosisuunnitelman, jossa todetaan toimintaan liittyvät toimenpiteet. Sopimuspalokuntien turvallisuusviestinnän vuosisuunnitelma on usein osa yhdistyksen toimintasuunnitelmaa.

Turvallisuusviestintätapahtuman järjestäminen

SUUNNITELMA TURVALLISUUSVIESTINNÄN  TOTEUTTAMISESTA
tutustu alueellisiin riskeihin ja valitse opetuksesi aiheet niiden perusteella:

  • tapaturmatilastot
  • palokuolematilastot
  • alueelliset riskitekijät (saaristo, erämaa, tunturit, suurkaupunki)

KOULUTUSTILAISUUDEN SUUNNITTELU

Olennaista on valita oikea aihe kohderyhmän mukaan. On eri asia kertoa paloturvallisuudesta paikallisen omakotiyhdistyksen henkilöille, päiväkodin lapsille tai vanhainkodin asukeille.

Selvitä onko mahdollisuutta luennon lisäksi käytännön harjoitteluun esim. rakennuksessa turvakävelyyn, joka sisältää rakennukset alkusammutusvälineet, niiden merkinnät, poistumistiet, paloilmoitinpainikkeet, palokellon ym.

Selvitä etukäteen turvallisuusviestintätilaisuuttaa suunnitellessasi:

  • osallistujamäärä
  • millainen tila on
  • millaisia työvälineitä on käytössäsi
  • minkä ikäisiä koulutettavat ovat

Ole paikalla 10 min. ennen koulutuksen alkua ja älä esittele anteeksipyyntöjä yleisistä epäkohdista

KOULUTUSASU
peruslähtökohtana on, että kouluttaja pukeutuu siististi ja tilanteen mukaisesti. Hyvä koulutusasu on palveluspuku, virkapuku tai palokuntapuku. Virkapuvun käyttö lisää uskottavuutta ja antaa hyvän kuvan pelastustoimesta.

Tehtäviä:

  1. Tutustu alueesi palvelutasopäätökseen. Hae sen perusteella:
    a) toimintaan liittyviä tavoitteita
    b) toimintaan liittyviä resursseja
    c) toimintaan liittyvä suunnitelma
    d) alueellisia ominaispiirteitä
  2. Suunnittele VPK:n turvallisuusviestintäkalenteri. Merkitse kalenteriin kolme saraketta: kuukausi, tapahtuma, toteuttajaosasto.

Lähde: Palokuntien turvallisuusviestintäkurssi, Brita Somerkoski

Kooste: Mika Mäkelä

Kurssikeskustelu