Kappale

1.2 Pelastustoimintaan osallistuvan sopimushenkilöstön pelastustoimintaosaamisen oppimisen prosessi (P)

Kappaleiden edistyminen:

Tämän oppijakson tavoitteena on, että sisäistät osaamisen kehittämisen olevan keskeisin osa toimintaasi.

Pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä määritelty koulutustavoite määrittää keskeisesti sitä miten pelastustoimintaosaamisen kehittymisen prosessi kunkin palokunnan henkilöstön osalta tulee kehittymään. Sopimuspalokuntatoiminnan luonne ja henkilöstön muodostuminen palokuntalaisista, jotka osallistuvat tehtäviin kolmannen sektorin toimijoina – määrittää omalta osaltaan pelastustoimintaosaamisen kehittymisen prosessia.
Pelastustoimintaan osallistuva sopimuspalokuntalainen tulee toimintaan mukaan joko nuoriso-osaston kautta tai rekrytoitumalla aikuisiällä suoraan hälytysosastoon.

Reitti nuoriso-osastosta hälytysosastoon

Palokuntaan liittyessään nuori voi alle kymmenvuotiaana toimia varhaisnuoriso-osastossa tai 10-17-vuotiaana varsinaisen nuoriso-osaston toiminnassa. Nuorisotoiminnassa on oma koulutusjärjestelmä, jossa käydään pelastustoiminnan osa-alueita nousujohteisesti. Iän karttuessa kurssit vaikeutuvat. Kurssitoimintaa on pääasiassa pelastusliittojen järjestämillä viikonmittaisilla kesäleireillä, joilla jokainen nuori suorittaa yhden kurssin.

Palokuntanuorten toiminnassa on viikkoharjoituksia aivan kuten hälytysosastoillakin. Nuorten viikko-harjoitukset tukevat kursseilla opittuja tietoja ja taitoja ja viikkoharjoituksissa harjoitellaan myös erilaisia kilpailuja varten. Palokuntanuorilla on yhtenä harjoitusmuotona oman tai useamman palokunnan yhdessä järjestämiä 24 tunnin harjoituksia, joissa yövytään paloasemilla ja lähdetään maaliryhmän järjestämiin hälytysluonteisiin tehtäviin.

Aikuisiällä mukaan hälytysosaston toimintaan

Sopimuspalokuntien hälytysosastot pyrkivät nuorisotoiminnan lisäksi rekrytoimaan henkilöitä suoraan hälytysosastotoimintaan erilaisten rekrytointikampanjoiden, avoimien ovien ja turvallisuusviestintätapahtumien yhteydessä. Toimintaan mukaan tulevan uuden henkilön koulutus alkaa palokunnan omissa harjoitusilloissa ja muissa harjoituksissa.

Perehdyttämiskoulutuksen kautta henkilö todetaan sopivaksi palokuntatoimintaan ja hän voi osallistua Perehdyttäminen I ja sammutustyökurssille (3 op) (Työturvallisuuslaki 14 § 1-2 mom. )

Perehdyttäminen I ja sammutustyökurssi (3 op) on uusille sopimuspalokuntalaisille tärkein väylä kohti aktiivista ja vastuullista hälytysosastojäsenyyttä. Kurssin käyneen henkilön koulutus jatkuu palokunnan viikkoharjoituksissa.

Viikkoharjoituksista iso osa on pakollisia harjoituksia. Tämän lisäksi harjoitusilloissa tai jossakin muualla testauspaikassa suoritetaan savusukeltajan toimintakykytestit. Palokunnan erikoistuminen, palokunnassa oleva kalusto, palokunnan lähistöllä olevien riskikohteiden sijainti ym. vaikuttaa viikkoharjoitusohjelman sisältövalintoihin.

Palokunnan koulutustavoite sekä viikkoharjoitukset

Sopimuspalokunnan järjestämien harjoitusten merkitys kasvaa, mikäli palokunnan koulutustavoitteen mukaista koulutusta ei ole kohtuullisessa ajassa saatavissa ja palokunnan henkilöstöllä on vajetta koulutustavoitteen mukaisessa osaamisessa. Tällöin osaamisvajetta korvataan palokunnan omalla harjoitustoiminnalla. Koulutus pyritään kuitenkin ensisijaisesti toteuttamaan yhdenmukaisena prosessina koulutusjärjestelmän mukaisesti koulutustavoitteen mukaisilla kursseilla. Tavoitteena on, että palokunnan koko henkilöstö on suorittanut koulutustavoitteen mukaisen koulutuksen.

Ohjeellisena tavoitteena on, että kaikki hälytysosastoon kuuluvat henkilöt ylläpitävät osaamistaan osallistumalla vuosittain 25–40 harjoitukseen vuosittain. Minimiharjoituskertoina osaamisen ylläpitämisessä pidetään 15 osallistumiskertaa vuosittain. Tästä voidaan poiketa erityisestä syystä, esim. varusmiespalvelus tai raskaus.

Kelpoisuuden tuottavan koulutuksen jälkeen henkilö voi osallistua muuhun osaamista edistävään koulutukseen. Myös hälytystehtävistä saatuihin kokemuksiin ja palautteisiin liittyvää yhteistä arviointia voidaan pitää tärkeänä osaamisen edistämisen muotona.

Osa palokunnalle määritetyn koulutustavoitteen mukaisten kurssien suorittaneista jatkaa opintojaan johtajakoulutukseen, ensin yksikönjohtajakurssille ja sen jälkeen vielä sopimuspalokunnan päällikkökurssille. Kaikilla johtajilla tulee olla omalle palokunnalle määritettyjen miehistön koulutustavoitteiden mukainen koulutus.

Opetussuunnitelman mukaisesti järjestetty koulutus tuottaa pelastustoimeen sopimushenkilöstöä, joka on saanut pelastuslaitoksen ja sopimuspalokunnan arvioiman osaamistarpeen mukaisesti koulutuksensa. Jos henkilö siirtyy toiseen palokuntaan, on hänen koulutuksen mukainen osaaminen arvioitava ja tarjottava mahdollisuus osaamisvajeen täydentämiseen.

Kurssikeskustelu